Rosa Liksomin kiitettyyn ja palkittuun romaaniin perustuva väylä kuvaa sodan mullistaman maailman pienen ihmisen näkökulmasta. Se on rujonkaunis kasvukertomus, jossa metsän polut ovat yhtä tärkeitä kuin pommikoneiden kumu. Se on vuoden mittainen tarina siitä miltä tuntuu jättää kotinsa. Ja palata takaisin.

Näytelmä kertoo Lapin sodan ajasta, jolloin kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat hylkäämään kotinsa. Keskiössä on nuori tyttö, jonka pitää saattaa kotitilansa karja suojaan länteen. Väylän toiselle puolelle. Jossain siellä pitäisi olla myös tytön äiti.

Teoksen ohjaaja ja sovittaja Tuomo Rämö on tehnyt urallaan lukuisia vaativia näyttämösovituksia. Rämön Lappeenrannan kaupunginteatteriin tekemä ohjaus ja sovitus Viimeinen Atlantis nähtiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa vuonna 2023. Samana vuonna esitys voitti myös vuoden esityksen Thalia-palkinnon.

“Olima selvihneet tähän pisteeseen asti. Eessä oli pakko olla jotaki parempaa.”

Häitään suunnittelevat Janne ja Helena kutsuvat ystävänsä Riston ja hänen uuden tyttöystävänsä Veeran kylään. Veera on suuttunut Ristolle ajomatkan aikana eikä suostu puhumaan. Isäntäpari alkaa epäilemään Ristolle mököttävää Veeraa ulkomaalaiseksi ja väärinkäsitysten suma on valmis. Seuraa koko illan mittainen sekaannusten vyöry, jossa koetukselle joutuu niin parisuhteiden kestävyys, lähihistorian tuntemus kuin ennakkoluulotkin.

Ranskalaisen Gilles Dyrekin kirjoittama Vaimoni on toista maata on suosittu farssikomedia, joka tarjoaa hykerryttävän hersyvät naurut parhaaseen pikkujouluaikaan.

Rooleissa Laura Eskola, Olli Halttu, Suvi Hurme ja Antti Kyllönen.

Vuonna 1914 Risto Rytin pieneen asianajotoimistoon Raumalla astuu liikemies Alfred Kordelin, ja mullistaa nuoren miehen elämän suunnan palkkaamalla tämän lakimiehekseen. Samassa pyörteessä Kordelin yllyttää huippuälykkään, mutta sosiaalisesti rajoittuneen Riston kihlaamaan lahjakkaan konttoristinsa Gerda Serlachiuksen. Näin alkaa Risto ja Gerda Rytin rakkaustarina, joka vie meidät matkalle halki Suomen historian.

Gerda: Minä rakastan sinun hymyäsi. Se nousee niin hitaasti, että sen syntymisestä ehtii nauttia.

Kansalaissodan tapahtumat vetävät Rytin politiikkaan, jossa hänen matemaattiset kykynsä pääsevät loistamaan. Luvut ovat Ristolle helppoja, mutta ihmiset vaikeita. Gerda tukenaan hän kuitenkin kestää moninaiset poliittiset myllerrykset ja nousee vallan huipulle. Lopulta sota, joka yhdistää kansan paiskaa velvollisuudentuntoisen presidentti Rytin vuonna 1946 kuritushuoneeseen virka-aseman väärinkäytöstä.

Tapio Liinojan ja Reidar Palmgrenin kirjoittaman historiallisen rakkausdraaman Rakastunut Ryti -näytelmän yllä leijuu myös kaunis yhteiskunnallisen sovinnon ajatus. Se valottaa monipuolisesti draaman ja komedian keinoin Risto Rytin, varsin tuntemattoman presidentin henkilöhistoriaa ja kertoo musiikin siivin kauniin tarinan pitkästä parisuhteesta, jota vaikeudet vain vahvistavat.

Musiikkipitoisen draaman pääparina Risto ja Gerda Rytinä nähdään Antti Kyllönen ja Laura Eskola sekä muissa rooleissa näyttelevät Olli Halttu, Suvi Hurme, Helena Puska sekä vierailijana Pepe Hakala.

Eräänä kylmänä, kirkkaana perjantai-iltana keskellä talvea, pienen pohjoisen kylän asukkaat törmäävät rakkauteen mitä merkillisimmillä tavoilla. Rakkautta löydetään, menetetään ja takavarikoidaan, sydämiä särjetään ja kootaan jälleen, kun lempi leimahtaa maagisessa pakkasyössä!

Revontulten hehkussa kohtaamme tavallisia, työtä tekeviä ihmisiä, jotka ihmettelevät elämää rakkauden edessä. Pienistä tarinoista, pienessä kylässä, kasvaa sisintä pakahduttava näytelmä, joka jää lämmittämään sydäntä pitkäksi aikaa. Jossain pohjoisessa on muodoltaan kuin novellikokoelma, lyhyitä komediallisia episodeja ihmissuhteista, rakkaudesta ja sattuman ihmeellisestä voimasta. Pohjoiseen kyläyhteisöön sijoittuva, rakkaudellinen ja lämminhenkinen kokoillan näytelmä tuo eteemme kohtaamisia revontulten alla.

John Carianin lämmin ihmissuhdekomedia Jossain pohjoisessa on episodimainen näytelmä rakkaudesta ja sattumasta eräässä pohjoisessa pikkukylässä. Sitä on Yhdysvalloissa esitetty jo yli 2500 produktion verran, tehden siitä yhden uuden vuosituhannen esitetyimmistä näytelmistä.

Lisää Saikkua, kiitos! on huippusuositun Saikkua, kiitos! – trilogian toinen osa. Esityssarjan ensimmäinen osa, Saikkua, kiitos! OSA 1. on kerännyt yli 250 000 katsojaa ja sitä on esitetty yli 500 kertaa. Jatko-osassa meno vaan paranee ja vauhti kiihtyy.

Jälleen kilpaillaan lääkäreiden SM- mestaruudesta ja mitenköhän lääkäri liittyy 80-vuotta täyttävän anopin syntymäpäivälahjaan?

Paljon on siis uutta ja tutkimatonta materiaalia. Miten muuten voisi ollakaan? Toki mukana on myös Ismo Leikolan jatko-osaan tekemät ratkiriemukkaat laulut, joissa mm. ylistetään tiukoilla olevia sairaanhoitajia.

Lavalla sama kolmikko, Jukka Rasila, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen.

Näyttelijä Ria Katajan ja näyttelijä Minna Kivelän kirjoittama ja esittämä hervoton komedia ystävyksistä, jotka elämäntilanteensa eskaloituessa päättävät lähteä Fuengirolaan etsimään vastausta mieltänsä vaivaaviin kysymyksiin – tai pakenemaan ahdistavaa todellisuutta. Esitys on kunnianosoitus hömelöydelle, vapaalle tahdolle, elämänilolle ja itsemääräämisoikeuden tärkeydelle. Tuula ja Pirkko eivät ole vanhoja – he ovat klassikoita.

Tuula ja Pirkko on viriili 170-vuotias parivaljakko Ala-Vittulasta. He eivät oikeastaan juuri pidä toisistaan, mutta jostain tuntemattomasta syystä he ovat viettäneet koko elämänsä hyvin tiiviisti yhdessä. Toisin kuin vanhuksista ehkä yleensä luullaan, ikä ei ole jalostanut heitä seesteiseen suuntaan. Päinvastoin. Tuula rakastaa Cindy Crawfordia ja turvavälejä. Pirkko ei anna arvoa lastenlastensa savitöille eikä piirustuksille, eikä hän edelleenkään osaa leipoa. Tuula ja Pirkko on jätetty hankalan luonteensa vuoksi koronakaranteenin rauhaan jo hyvän aikaa sitten, ja siksi heillä on kaikki maailman aika elellä elämäänsä juuri niin kuin he itse lystäävät.

Erinäisten sattumien jälkeen Tuula ja Pirkko päättävät karistaa pölyt matkalaukuistaan, suunnata maalliset tomumajansa Finavian lippuluukulle, maksaa matkaveronsa kenties viimeisen kerran ja suunnistaa kohti Fuengirolan aurinkoista costaa. Eikä aikakaan, kun Toron varjossa käydään tähänastisen elämän ehkä tärkeimmät keskustelut. Tällä matkalla saavat kyytiä niin Tuulan ja Pirkon tyttärien luutuneet asenteet äitejään kohtaan, kuin patriarkaattinen machokulttuurikin. Löytyykö Fugen rannalta romanssi, ökyjahti vai Sean Conneryn rintakarva?

Pari sanaa parisuhteesta tuo viriiliä materiaalia arkiseen taivallukseen! Ilkka Heiskasen monologiesitys varsin tavallisesta suomalaisesta miehestä Tapista, joka on alkanut pohtia parisuhdettaan.

Esitys on Ilkka Heiskasen kirjoittaa monologi, jossa keskiössä on varsin tavallinen suomalainen mies. Tapio eli ystävien kesken Tapi on 61-vuotias. Hän on myös taitava nakuttelija. Kumivasaraa ja talttaa apuna käyttäen hänen käsissään valmistuu kädenkäänteessä ryhdikäs luumukuppi! Tapin verbaliikka on kehittynyt autotallissa vietettyjen harrastusten parissa ihmeen tarkaksi. Myös monivuotinen avioliitto on viime aikoina alkanut tuoda hänen eteensä aprikoitavaa.

Esitys on alusta loppuun asti ”hand made by Ilu” sillä Ilkka toimii sekä esityksen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana, pukusuunnittelijana, että näyttelijänä.

Jos olisit supersankari, mikä olisi supervoimasi? Olisitko aina ilmiömäisen upea, superhuikea, äärettömän uskomaton ja ainoa laatuaan? Vai olisivatko superominaisuuksiasi tavallisuus, tunnollisuus ja ahkeruus? Mutta eiväthän ne ole supervoimia! Vai ovatko sittenkin….

Koulussa tapahtuu kummia. Koulun vahtimestarit löytävät jumppasalillisen lapsia jälki-istunnosta! Onko tämä maailman suurin jälki-istunto ja ovatko vahtimestarit itsekin joutuneet sinne? Mitä koulun rehtori oikein suunnittelee? Liittyvätkö avaruusolennot kuvioon ja miksi koulun valotkin alkavat siristä ja säristä? Nyt apuun tarvitaan supersankareita! Onneksi kolme vahtimestaria paljastuukin oikeiksi supersankareiksi. Harmi kyllä, heidän erikoisista supervoimistaan ei ole mitään hyötyä kimurantin tilanteen ratkaisemisessa. Lisäksi he ovat kamalan peloissaan. Joukkoon kuuluu myös aivan tavallinen vahtimestari, jolla ei ole supervoimia laisinkaan. Miten hän muka voisi auttaa, ja pelastaa koulun rehtorin vehkeilyltä?

Hänhän vain leipoo todella hyviä korvapuusteja! Vastauksia etsitään koulun käytäviltä kuin jännittävässä videopelissä. Tunnelma tiivistyy, yllättävät käänteet seuraavat toinen toistaan ja aina lopulta – tietenkin – kaikkien taitoja tarvitaan, jotta arvoitus saadaan ratkaistuksi. Yhteistyössä on voimaa tässäkin tapauksessa!

”Jotain hyvin omituista täällä on tekeillä. Nyt täytyy ottaa asioista selvää! Kuka lähtee tutkimusmatkalle kohti kellarin sähköpääkeskusta?”

Tavallinen supersankari on kreisikomedia ja jännitysnäytelmä samassa paketissa. Se nostaa keskiöön tavallisuuden voiman, erilaisuuden hyväksymisen ja yhteistyön merkityksen. Kenenkään ei tarvitse olla supersankari ollakseen supertärkeä!

Sirkku Peltolan kuuluisa ja koskettava komedia!

Perheessä on isä, äiti ja kaksi lasta. Tarinan keskiössä on Tarmo-poika, jota painavat suuret huolet. Paljon on asioita, joista puhutaan, tärkeimmät jäävät salaisuuksiksi. Poliisi ja opettaja käyvät hämmentämässä pieneen kotiinsa kiinnikasvaneita vanhempia, jotka yrittävät parhaansa. Yrittävät maailmassa, joka kiitää ohi ja jättää kurvissa kyydistänsä hitaimmat. Tarmon mummulla on matkaradio saappaassa, se on tanssiin kutsu…

Mummun saappaassa soi fox valittiin vuoden 2001 parhaaksi kotimaiseksi näytelmätekstiksi (Lea-palkinto) ja sitä on sen jälkeen tulkittu ympäri Suomen.